Kun terveydenhuollon laatu tai potilasturvallisuus heikkenee, ensireaktiona on usein lisäkouluttaa henkilöstöä tai päivittää ohjeistuksia. Nämä passiiviset lähestymistavat eivät kuitenkaan useinkaan riitä ehkäisemään virheitä tai vähentämään haittatapahtumien riskiä. Potilasturvallisuuden systemaattinen parantaminen edellyttää menetelmiä, joilla voidaan ennakoivasti tunnistaa, testata ja korjata hoitoprosessien ja toimintaympäristöjen riskitekijöitä. Simulaatio tarjoaa turvallisen ja vaikuttavan keinon järjestelmien ja tiimityön kehittämiseen ennen kuin virheet kohdistuvat potilaisiin. 

Hyvät aikomukset, rajallinen vaikutus

Lähes sattunut haittatapahtuma teho-osastolla. Vuototilanne synnytysosastolla, joka ei edennyt suunnitelmien mukaisesti. Viestintäkatkos päivystyksen hätätilanteessa.

Tällaisten tapausten jälkeen terveydenhuollon organisaatiot turvautuvat usein tuttuihin laadunparantamisen (QI) keinoihin:

Ovatko nämä ratkaisut sinulle tuttuja?

Jos ovat, et ole yksin – ja olet todennäköisesti myös pettynyt niiden vaikutuksiin. Tämä on ymmärrettävää. Edellä kuvatut toimenpiteet edustavat passiivisia lähestymistapoja: ne lähtevät oletuksesta, että ongelma sijaitsee yksilön tiedossa, toiminnassa tai motivaation puutteessa, eivätkä itse järjestelmässä, jossa työ tehdään.

Siksi ne epäonnistuvat usein tuottamaan merkittäviä ja pysyviä parannuksia.

Miksi passiiviset menetelmät eivät riitä

1. Uudelleenkoulutus ei ratkaise systeemisiä haasteita

AHRQ:n (Agency for Healthcare Research and Quality) ja muiden tutkimusten turvallisuusraporttien analyysit osoittavat johdonmukaisesti, että haittatapahtumien taustalla ovat useimmiten viestinnän katkokset ja järjestelmätason prosessivirheet – eivät niinkään yksilön tietopuutteet.
Silti ratkaisuiksi valitaan usein lisäkoulutus, joka kohdistuu yksilöön ja voi jopa johtaa vastuun siirtämiseen, ilman että toiminnan todellisia juurisyitä käsitellään. ²

2. Uudet protokollat jäävät helposti testaamatta käytännössä

Protokollat ja ohjeistukset ovat tärkeitä, mutta ilman systemaattista harjoittelua oikeissa toimintaympäristöissä – paineen alla ja moniammatillisissa tiimeissä – niiden toimivuus jää testaamatta. Pelkät käytännöt eivät takaa käyttäytymisen muutosta.

“Simulaatio mahdollistaa järjestelmän testaamisen samoin periaattein kuin esimerkiksi autoteollisuuden testausprosessit. Sen avulla voidaan tunnistaa ja korjata kriittiset kohdat etukäteen, jotta todellisissa potilastilanteissa saavutetaan parempia hoitotuloksia.”³ 

- Dr. Andrew Petrosoniak, MSc (Med Ed), FRCPC, 
Ensihoitolääkäri ja traumatiimin johtaja St. Michael’sin sairaalassa Torontossa, Kanadassa

3. Pelkkä viestintä ei muuta toimintatapoja

Kirjallinen viestintä ja ohjeistukset voivat lisätä tietoisuutta, mutta ne eivät yksin riitä juurruttamaan uusia toimintamalleja osaksi arkea. Ilman käytännön harjoittelua ja palautetta suorituskyvyn puutteet säilyvät, eikä pysyvää käyttäytymisen muutosta synny.

"Erinomaisen organisaation, prosessin tai järjestelmän suunnittelu on vasta lähtökohta. Johtamisen keskeinen tehtävä on luoda edellytykset, joissa henkilöstö voi omaksua uudet toimintatavat – ilman niitä kitkatekijöitä, jotka liian usein hidastavat käyttöönottoa ja estävät muutoksen toteutumisen.”⁴

 

- Tracy Thurkow ja Adélaïde Hubert,
Bain & Company

4. Rangaistuksiin perustuvat toimenpiteet heikentävät oppimista

Kuripitoiset toimenpiteet viestivät, että ongelmat johtuvat yksilöistä eivätkä toimintajärjestelmästä. Tämä heikentää työilmapiiriä, lisää pelon kulttuuria ja vähentää avointa raportointia  samalla kun todelliset juurisyyt jäävät käsittelemättä.

"Terveydenhuollon ammattilaisia rangaistaan usein inhimillisistä virheistä. Tämä luo pelkoa, vähentää virheiden raportointia ja voi lopulta vaarantaa potilasturvallisuuden.
Huomion tulisi siirtyä syyllisten etsimisestä siihen, mitä tapahtui, mitä tilanteesta voidaan oppia ja miten koko järjestelmää voidaan kehittään."⁵

 

- Marcus Schabacker,
ECRI:n toimitusjohtaja ja presidentti

Simulaati0 vaikuttavana etenemistapana

Simulaatio tarjoaa vaikuttavan vaihtoehdon perinteisille lähestymistavoille – aktiivisen ja järjestelmätason kehittämiseen keskittyvän tavan parantaa laatua. Sen avulla organisaatiot voivat siirtyä reaktiivisista korjaavista toimenpiteistä ennakoivaan oppimiseen ja kehittämiseen.

“Simulaatio tarjoaa ennakoivan näkymän siihen, miten prosessit, järjestelmät, toimintaympäristöt ja henkilöstö toimivat harvinaisissa mutta korkean riskin tilanteissa. Tämä lisää päätöksenteon varmuutta ja auttaa tunnistamaan sekä ehkäisemään ennakoitavissa olevia järjestelmätason haasteita.”⁶  

- Dr. Andrew Petrosoniak, MSc (Med Ed), FRCPC, 
Ensiapulääkäri ja traumatiimin johtaja St. Michael’sin sairaalassa Torontossa, Kanadassa

 

Miksi simulaatio toimii

• ✓Testaa järjestelmiä, ei vain ihmisiä
• ✓Paljastaa piilevät turvallisuusuhat
• ✓Osallistaa etulinjan henkilöstön ongelmanratkaisuun
• ✓Mahdollistaa nopean testauksen ja jatkuvan parantamisen
• ✓Rakentaa luottamusta ja yhteistä tilannekuvaa

Esimerkkejä tilanteista, joissa simulaatio tuotti tuloksia

North Middlesex -sairaala, Iso-Britannia

Yhteensä 98 osallistujaa osallistui 29 in situ ‑simulaatioharjoitukseen lasten päivystyksessä. Tavoitteena oli parantaa akuuttihoitoa taustalla olleen haittatapahtuman analyysin pohjalta.

Simulaatiot paljastivat useita kriittisiä puutteita:

• keskeisten lääkkeiden toistuva loppuminen
• tarvikkeiden saatavuusongelmat
• henkilöstön puutteellinen perehtyneisyys laitteiden sijaintiin ja käyttöön

Tulos: Simulaatioiden pohjalta otettiin käyttöön useita järjestelmätason parannuksia, kuten: farmasian aktiivinen rooli lääkehallinnan prosesseissa, päivystyshenkilöstölle suunnatut lääkkeiden tarkistuslistat, säännölliset varastotarkastuskäytännöt, kohdennettu ja korjaava koulutus. ⁷

St. Michael’s Hospital, Toronto – Piilevien turvallisuusriskien tunnistaminen

12 traumatiimin simulaatioharjoituksen aikana sairaalan henkilöstö tunnisti yli 150 kriittistä piilevää turvallisuusuhkaa. Simulaatiot johtivat traumasalin tilasuunnittelun parantamiseen, työnkulkujen uudistamiseen sekä nopeampaan ja paremmin koordinoituun hoitoon.

Tulos: Todellisissa traumapotilastilanteissa tiimityö oli johdonmukaisempaa ja virheiden määrä väheni merkittävästi.⁸

Bryan Health, Nebraska – Obstetrisen verenvuodon hallinta

Bryan Healthissä Nebraskassa maaseutusairaaloiden tiimit toteuttivat synnytyksenjälkeiseen verenvuotoon liittyviä simulaatioharjoituksia. Harjoitukset paljastivat puutteita hätätilaprotokollissa sekä kriittisten resurssien sijainnissa.

Tulos: Simulaatioiden perusteella tehtiin useita käytännön parannuksia kuten, verenvuotokärryjen sijoittelua optimoitiin, verituotteiden saatavuus- ja toimitusprotokollia tarkennettiin ja viestinnän työnkulkuja selkeytettiin.

Eräs lääkäri totesi: ”Jo viikko simulaatiokoulutuksen jälkeen OB-tiimimme hyödynsi oppeja todellisessa synnytyksenjälkeisessä verenvuototilanteessa, jossa tarvittiin massiivisen verensiirron protokollaa. Simulaatio osoittautui korvaamattomaksi.”⁹

Passiivisesta proaktiiviseksi simulaation avulla

Näin voit siirtyä reaktiivisesta ja passiivisesta laadunparantamisesta (QI) proaktiiviseen, simulaatioon perustuvaan kehittämiseen: