Fasilitoitu debriefing tarjoaa keinon oppia simulaatiotapahtumasta ja mahdollisuuden jäsennellyn kehittämissuunnitelman tekemiseen oman oppimisen edistämiseksi. Palautekeskustelun aikana käydään ohjatusti läpi tapahtumaa ja pohditaan onnistumisia ja kehitettäviä asioita. Tavoitteena on luoda positiivinen oppimistilanne.
Lyhyiden ja toistuvien työpaikalla järjestettyjen harjoittelusessioiden (low-dose high-frequency training) on osoitettu ylläpitävän osaamista ja myös parantavan suoritusta.
Oppimisen kannalta on tärkeää, että koulutukseen sisältyy useampi päivä simulaatioaktiviteetteja. Perusteellinen simulaatioharjoittelu voidaan järjestää tarpeen mukaan milloin ja missä tahansa.
Simulaatio tuottaa parhaat tulokset, kun se on systemaattisesti integroitu olennaiseksi osaksi opetus- tai koulutusohjelmaa eikä toteutettu erillisharjoituksina.
Erilaisten kliinisten tilanteiden vaihtelu eri potilasskenaarioiden myötä auttaa opiskelijaa harjoittelemaan sellaisia kliinisiä hoitotyön tilanteita, joista voi muuten olla vaikeaa saada kokemusta.
Kokonaisvaltaisen oppimisen edistämiseksi tehtävien vaikeusasteessa tai monimutkaisuudessa tulee olla vaihtelua.
Koulutuksen tulee vastata yksilöllisiin oppimistarpeisiin, joita voidaan muuttaa suorituksen perusteella.
Oppimisen tukemiseksi tulee käyttää useita opetusstrategoita, kuten potilastapaukset, keskustelut, palaute, tehtävien tavoitteellinen ketjuttaminen ja vaihtelu. Oppimisen kehää voidaan käyttää systemaattisena menetelmänä useiden oppimisstrategioiden integroinnissa.
Odotetut tulokset tulee määritellä ja arvioida selkeästi - samoin kehitysmittarit. Arvioinnissa on mitattava harjoittelijoiden oppimistuloksia (assessment) ja kurssin tai ohjelman tuloksia (evaluation).
Laadukkaan simulaatiopohjaisen koulutuksen toteuttamiseen tarvitaan asianmukainen simulaattori, jolla eri koulutustehtäviä voidaan harjoitella.